Armenia
Armenia lyhyesti
Armenia on Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä sijaitseva sisämaavaltio. Alue on suurimmaksi osaksi vuoristoista muutamine metsineen. Korkein kohta on 4 090 metriin nouseva Aragats-vuori, eikä mikään osa maassa ole alle 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Alueen korkein vuori Ararat kuului Armeniaan ennen kuin se siirtyi Turkin haltuun vuonna 1915, mutta se on yhä armenialaisille maan symboli.
Armenia asutettiin noin 6000 vuotta eaa. Kreikkalaiset historiankirjat mainitsevat armenialaiset ensimmäisen kerran 500-luvun puolivälissä eaa. Persialaiset hallitsivat Armeniaa vuosisatojen ajan, mutta vähitellen siitä kehittyi oma puskurivaltionsa idän Persian ja arabien ja lännen kreikkalaisten ja roomalaisten välille. Armenian kuningaskunta oli suurimmillaan ja vaikutusvaltansa huipulla kuningas Tigran Suuren valtakaudella 95-55 eaa. Silloin se ulottui Välimereltä koilliseen Mtkvari- eli Kura-joelle nykyiseen Georgiaan. Tigranin ja hänen poikansa Artavazd II:n hallintokausilla Armeniasta tuli yksi hellenistisen kulttuurin keskuksista.
Vuonna 301 Armenian kuningaskunnasta tuli ensimmäinen kristinuskon valtionuskonnokseen ottanut maa – 12 vuotta ennen uskonnon virallista tunnustamista Rooman valtakunnassa. Maaliskuussa 1922 Armenia liitettiin Neuvostoliittoon ja vuodesta 1936 aina vuoteen 1991 asti maa oli Armenian Sosialistinen Neuvostotasavalta.
Itsenäistymisen jälkeiset vuodet ovat olleet pienelle Armenialle haastavia sekä taloudellisesti että poliittisesti. Keväällä 2018 tapahtuneen samettivallankumouksen myötä demokraattinen kehitys on vauhdittunut. Turkin ja Azerbaidzanin suurvaltapyrkimykset ovat esteenä normaalien suhteiden kehittymiselle naapurivaltioiden kanssa. Kiista Artsakhin (Vuoristo-Karabahin) armenialaisalueesta on jatkuvasti polttava kysymys.
Pinta-ala
29 743 km²
Asukasluku
3 021 324 (arvio 7/2020)
Pääkaupunki
Jerevan
Väestö
98 % armenialaisia, muut kurdeja, venäläisiä
Aikavyöhyke
UTC+4, Kesäaika ei käytössä.
Kieli
Armenia
Valuutta
Armenian dram
Hallitusmuoto
Tasavalta
Hyvä tietää
Armeniasta
Turvallisuus
Ajoittaisesta poliittisesta epävakaudesta huolimatta Armenia on turvallinen maa matkailijoille. Kansan rauhaa rakastava luonne luo turvallisen ilmapiirin, johon matkailijan on helppo sukeltaa. Huomioon otettavia seikkoja ovat erilainen liikennekulttuuri ja meille tuttujen turvallisuussääntöjen puuttuminen, esim. kaiteita ei yleensä ole jyrkimmilläkään kallionkielekkeillä ja kaupungeissakin on katsottava mihin astuu.
Kieli
Armenia on indoeurooppalainen kieli, jolla ei ole sukulaiskieliä. Se muistuttaa muinaista aramean kieltä. Kieltä kirjoitetaan armenialaisilla aakkosilla, joiden kehittäjänä tunnetaan munkki Mesrop Mashtots 400-l. Armeniaa puhuu äidinkielenään noin 5,9 miljoonaa ihmistä. Armenialla on kaksi keskenään ymmärrettävää standardimurretta: länsiarmeniaa puhuvat yleensä ulkomailla asuvat armenialaiset ja itäarmeniaa puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä mm. Venäjän eteläosissa.
Ihmiset
Armenialaiset ovat avoimia, ystävällisiä, temperamenttisia ja helposti lähestyttäviä. Avuliaisuus ja vieraanvaraisuus tulevat suoraan sydämestä ja suorastaan hätkähdyttävät. Useimmat puhuvat hyvin venäjää ja auttavasti englantia.
Ruoka ja juoma
Armenialainen ruoka on enimmäkseen tuoretta ja puhdasta lähiruokaa. Eläimet laiduntavat vapaina vuoriniityillä eikä karjan tehokasvatusta tunneta. Ruokavalion runko muodostuu leivästä ja tuoreista kasviksista, hapanmaitotuotteista ja lihasta. Kala on kallista ja harvinaista juhlapöydän herkkua. Tuoreet ja kuivatut hedelmät ja pähkinät, pehmeä armenialainen kahvi ja villiyrteistä uutetut teet makeisten kera maistuvat jälkiruokina. Laktoosittomia ja gluteenittomia tuotteita ei juuri tunneta.
Vesijohtoveden juomista en suosittele, mutta pullotettua vettä ja paikallisia kivennäisvesiä sekä herkullisia mehuja on saatavilla runsaat valikoimat. Hyvällä aterialla saattaa maistua lasi maailman vanhimman viinimaan omaa tuotantoa tai ryyppy kotipolttoista mulperivotkaa. Armenialaiset oluet sopivat suomalaiseen makuun ja armenialainen brandy on maailmankuulua.
Ilmasto
Armenian mannerilmastolle ominaista ovat pitkät, kuumat kesät ja lyhyet, kylmät talvet. Matkailun sesonkiaikoja ovat kevät ja syksy. Vaikka sanotaan, että aurinko paistaa Armeniassa 340 päivänä vuodessa, suurten korkeuserojen maassa sää voi vaihtua äkisti.
Hintataso
Yleinen hintataso on edullinen, yleisesti ottaen noin kolmasosa suomalaisista hinnoista. Merkkituotteet ovat samaa hintatasoa kuin kaikkialla maailmassa. Huokeimpia ovat paikalliset tuotteet ja pikkukaupungeissa ja maaseudulla on halvempaa kuin Jerevanissa.
Liikkuminen
Taksilla ajaminen on helppoa ja halpaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa hinta etukäteen. Julkisen liikenteen verkosto on myös hyvä ja hintataso alhainen. Marsrutkat eli pikkubussit palvelevat ympäri maata. Jerevanissa toimivat myös johdinbussit ja metro.
Viihtyisä Jerevan avautuu parhaiten kävelemällä. Polkupyöräily voi olla hengenvaarallista kaoottisen liikenteen vuoksi.